Työnohjausta ja koulutusta
Työnohjaus on luottamuksellista keskustelua työstä, työn teosta, työntekijästä ja työyhteisöstä.
Valmennuksella (coaching) ja mentoroinnilla voidaan kehittää yksittäisen henkilön tai pienryhmissä henkilöstön osaamista, tehostaa työntekoa ja parantaa siten työhyvinvointia.
Työyhteisöohjauksissa ja -koulutuksissa kehitetään koko työporukkaa yhdessä.
Valmennusta ja ohjausta
Coaching/valmennus
on tiettyyn selkeään tavoitteeseen tähtäävää ja määräaikaista ohjaustoimintaa.
Tavoitteeksi asetetaan jokin konkreettinen päämäärä, jonka tavoittamiseen koko
valmennusjakso valjastetaan. Valmennus on usein työnohjausta lyhytkestoisempi
oppimisprosessi.
Konsultointi
perustuu analysointiin, jonka pohjalta edetään tiettyä, ennalta määriteltyä
tavoitetta kohti. Konsultti tekee analyysin ulkopuolisena tarkkailijana ja
pyrkii antamaan selkeitä toimintaohjeita, joiden avulla suunnataan kohti
tavoitetta.
Mentorointi
perustuu eräänlaiseen mestari-kisälli -asetelmaan, jossa kokeneempi ammatin
osaaja jakaa tietojaan ja osaamistaan nuoremmalle tai vähemmän kokemusta
omaavalle työntekijälle. Samalla mentori tulee opettaneeksi työnteon
käytänteitä ja kokemuksiaan, joita mentoroitava voi hyödyntää ammatissaan
menestymiseen.
Koulutuksella
pyritään lisäämään koulutettavien tietoja ja taitoja jollakin ennalta
sovituilla aihealueilla. Opettajalla on yleensä työn sisällön asiantuntijuus
hallussaan. Opettajan työn tarkoituksena on lisätä koulutettavien
asiantuntijuutta tiedon lisäämisen avulla.
Ohjaus on yhteistoimintaa, erilaisten prosessien ohjaamista ja ohjattavan toimijuuden vahvistamista. Tavoitteena on tukea ja edistää ohjattavan oppimis-, kasvu-, työ- tai ongelmanratkaisuprosesseja. Ohjaukselliset oppimisprosessit ovat useimmiten pitkäkestoisia, mutta ohjausta voidaan käyttää ajoittain myös siirtymävaiheissa, valintatilanteissa ja ongelmanratkaisuissa lyhytkestoisina prosesseina. (Vehviläinen, 2014, 12.) Ohjauksella tavoitellaan ohjattavan muuttumista ja kehittymistä. Näitä ovat muun muassa reflektiivisen työotteen ja toimintatavan löytyminen sekä ajattelun (tietoisuuden, mutta myös asennoitumisen) muuttuminen. Ihmisen kasvu ei tapahdu pelkästään ulkoisen vaikutuksen alaisena, vaan sisäisenä prosessina, itseohjautuvuuteen kehittymisen tuloksena. (Ojanen, 2006, 26-31.)